Aloitustilanne
Uudisrakennuksen piha on kyllä järkky näky kesän kynnyksellä. Mutavelliä ja laudankappaleita; siitä on lähdettävä liikkeelle. Emme uskalla asettaa itsellemme kovin suuria tavoitteita pihan suhteen, onhan itse talossa hommaa vielä siinäkin. Mutta jospa nurmikon saisi kasvamaan, ja tärkeimmät hyötykasvit istutettua. Meille tärkeimmät hyötykasvit ovat omena- ja luumupuut sekä punaviinimarjapensaat. Jos sangen riehaannun ja ehdin, uusi piha voi saada tulevana kesänä myös istutuslaatikoita.
Tässä kuva pihan aloitustilanteesta. Maa-aineksen ollessa todella kovaa, kaivautin omena- ja luumupuiden kuopat valmiiksi. Myös viinimarjapensaille on kaivettu oma uransa.
Puutarhaintoilu kohtalaisen uutta meikäläisille nurmikon perustamista ja pensaiden istutusta lukuunottamatta. Ehdimme urakoida pihan kuntoon meidän v. 2003 valmistuneesee puutaloon, jonka sittemmin myimme muuttojen myötä. Sittemmin jatkuvat muutot, elämä miljoonakaupungeissa ja pieni piha nykyisessä väliaikaiskodissa eivät ole antaneet mahdollisuuksia viherpeukaloinnille. Pientä ruukkuviljelyä olemme toki harrastaneet. Nytkin meillä on ruukuissa rucolaa, basillikaa, tilliä, minttua, herneitä ja meloneja versomassa. Ehkä siirrämme niitä kesän tullen istutuslaatikkoon uuden kodin pihalle.
Asuessamme tovin Vantaalla paluumuuton jälkeen, ehdimme nauttia silloisen talon pihalla seisovista vanhoista omenapuista ja punaviinimarjapensaista. Tuntui eksoottiselta pyöräyttää omenapiirakka pihalta poimituista omenista ja tehdä kotitekoista mehua. Nääs ilmansaasteiden riivaamassa Hongkongissa tähän ei taatusti ollut mahdollisuuksia, eikä sikäläisestä luonnosta sinällään löydy mitään suuhun pantavaa. Kotipihassa viljeltyt luonnonantimet tuntuvat yks kaks hyvinkin kiehtovilta ja tärkeiltä. Lisättäköön kuitenkin, että vaikka ilmansaasteet tulivatkin tässä esiin, oli Hongkong meille muutoin erittäin rakas paikka asustaa.
Tästä linkistä voitte kurkata, millainen on Hongkongin tämänhetkinen ilmanlaatu: http://media.theage.com.au/national/selections/hong-kong-chokes-on-record-high-pollution-4195905.html
Action Plan!
Toimintasuunnitelmani on seuraava: Ensin selvitetään, kuinka paljon pihaa häätyy vielä muotoilla ja korottaa ennen multakerrosta. Tässä vaiheessa minun häätyy tutustua myös salaojituksen saloihin. Minua myös askarruttaa, kannattaako nurmimullan alla olevan maan olla hyvin kostautta pitävää savimaata, jotta päällykerros ei kuiva liian helposti, vai kosteuden hyvin suodattavaa maa-ainesta, joka estää veden lillumisen nurmipinnalla liian pitkään ja mahdollisen sammaloitumisen.
Nurmikkomullaksi olen ajatellut Metsäpirtin nurmikkomultaa, jossa raaka-aineena on jätevedestä erotettu bioliete. Bioliete jalostetaan yhdessä turpeen ja muiden lisäaineiden kanssa ravinteikkaaksi kompostimullaksi. Olen kuullut, että tämä tavara haisee alkuun hieman ikävälle, onhan se sitä itteensä, mutta että sen pitäisi olla mitä parhainta kasvumultaa nurmikolle. Omena- ja luumupuut sekä viinimarjapensaat puolestaan tarvitsevat kasvaakseen puutarhamultaa. Biolietemullassa kun ei sovi kasvattaa ruoaksi meneviä kasveja ensimmäiseen pariin vuoteen.
Toteutus
Kirjoitan nyt menneessä muodossa, sillä tämä työvaihe on jo ohitse. Puutarha-asioista on kuitenkin hyvä kirjoittaa myös kooten tänne Piha- ja puutarhaosioonkin, vaikka siitä on oma blogipostaus Pihatyöt.
Tontin maapohja vaati salaojituksen vain yhteen kulmaan tonttia. Sielläkään vesi ei varsinaisesti seissyt pitkiä aikoja, mutta kulma oli muuta tonttia kosteampi. Maan muodot tontilla olivat tasaiset ja pohja metsämoreenia, joka ihan käypä sellaisenaan nurmikon perustamiselle. Tilasimme nurmikkomultaa reilusti, sekä lisäksi viljelyyn tarkoitettua puutarhamultaa. Aiemman postauksen mukaisesti kaivoimme omena- ja luumpuille isot kuopat jo heti alussa, jotta juurilla olisi reilusti kasvutilaa. Myös kasvimaa rajattiin omaksi alueeksi käyttämällä rajauksessa Kekkilän rajausreunaa.
Nurmikonsiemeneksi valittiin korkeaa kulutusta kestävä Griinon Paroni.
Metsäpirtin multa
Sokkelin sorarajaus
Alue viljelyksille (kasvimaa)
Lavankaulukset käsiteltiin viljelyyn sopivalla ecoöljyllä.
Punaviinimarjapensaat
Vihertää!
Satoakin saatiin
Talven jälkeen
Talven jälkeen alueemme rusakot olivat tehneet selvää omena- ja luumupuista. Niiden varret oli suojattu verkolla, mutta suojitus jäänyt lumien aikaan liian lyhyeksi. Jytympikin verkko oli valmiina, mutta eihän me väsähtäneet rakentajat niitä paikoilleen saatu. Kevään alkutoimiin kuului näin omena- ja luumupuiden uusiminen. Myös normikko näytti talven jälkeen elottomalta. Haravoimme ja rikoimme pintaa elvyttääksemme kasvun. Istutuskesän tuuheasta nurmikosta ei ollut kevään jälkeen tietoakaan. Nurmikko näytti lähinnä pystyynkuolleelta.
Haravoimme pinnan kattavasti kahteen otteeseen. Rikoimme pintaa kiviharavalla, jotta maa ei olisi liian tiiviin oloinen uuden kasvun tukemiseksi. Toisaalta pinta ei tuntunut liian tiiviiltä, siinä vain ei tuntunut mikään kasvavan. Elvyttävillä toimenpiteillä saimme aikaiseksi pientä kasvua, mutta naapurin automaattisen ruohonleikkurin työskennellessä jo viikkoja pihamaalla, meillä ei ollut nurmea leikattavaksi.
Pihan perustaminen tehtiin mielestämme huolellisesti ja hyviä tuotteita käyttäen. Valitsimme markkinoilla hyvää mainetta niittäneen Metsäpirtin mullan. Griinon Paronin piti olla korkeaa kulutusta kestävä, hyvän talvikestävyyden omaava nurmikonsiemen. Koska nurmi kasvoi edellisvuonna hyvin, emme koskaan leikanneet sitä ilman kerääjää. Näin ollen nurmen päällekään ei jäänyt sitä tukahduttavaa irtoheinäsilppua. Mutta oliko vähäluminen talvi liian kova ja aiheutti jääpoltetta? Lapset eivät tosin pimeällä pihalla paljoa liikkuneet ja temmeltäneet, eikä pihaa talviaikaan poljettu. Miksi nurmi ei kasvakaan?
Metsäpirtti tuli avuksi asiassa. Mullan ravinteet ja ph-tarkistettiin. Syyslannoitus oli jäänyt tekemättä, mutta emme olleet sitä tajunneet niin tarkasti tehdä sillä, Metsäpirtin sivuilla kohdassa Usein Kysyttyä sanottiin, että "Älä lisälannoita tai kalkitse kompostimultaa, sillä se sisältää kaikki nurmikon tarvitsemat ravintoaineet. Nurmikko pärjää kompostimullan sisältämillä ravinteilla vuosia". On kuitenkin selvää, että syyslannoitus olisi varmaankin ollut paikallaan, ja siihen myös toisaalla Metsäpirtin sivuilla kannustetaan.
Nyt parhaillaan nurmikon pintaa rouhitaan työnnettävällä mööpelillä, sen tyvestä yhä lähtevä tunkkanen vanha nöyhtäheinä poistetaan, pintaa paikataan ph-arvoltaan sopivalla mullalla, lisätään lannoitetta ja siemennetään uudelleen. Viherrakentaja käyttää korjaustöissä niin ikään samaa Griinon Paronia kuin mitä meilläkin on alun pitäen ollut käytössä. Syyslannoituksesta tullaan huolehtimaan. Näillä eväin pitäisi nurmikon päästä uuteen nousuun.
Kasvimaa sentään kukoistaa
