Niin, kukapa pesänrakentaja ei kiiruhtaisi Asuntomessuille niiden sijaitessa kohtuun ajomatkan päässä. Jopa iskä T jätti vasaran naulaan ja lähti katsomaan messualueen kauniita ja valmiita taloja. Aamu näytti viileältä, mutta lopulta vietimme paahteisen messupäivän Hyvinkäällä. Niissä viileän päivän varusteissa, tietysti!
Helteinen päivä vaatikin paljon juotavaa, jäätelöä ja taukoilua. Onneksi messualueen aamu alkoi myös rauhallisesti, eikä tunnelmaa pilannut valtavat ihmismassat, kuten meidän Tampereen messupäivänä viime vuonna. Oli ahdistavaa kulkea taloissa jonon jatkeena. Tällä kertaa saimme kiertää taloja melko rauhassa, jopa ajatuksen kanssa.
Messualue tuntui heti viihtyisältä ja viimeisteltyltä. Olen pohtinut, miksi perheet tekevät valinnan rakentaa messualueille. Rakennustöiden tiukka aikataulutus ja korkea valmiusaste pihakivetyksiä myöten asettanevat rakentajaperheille ja urakoitsijoille tavallista enemmän paineita. Homma tuskin on myöskään erityisen edullista työtahdin ollessa kova. Viimeisen päälle tehdyt pihatyöt mahtavat tehdä myös pienoisen loven lompakkoon. Mitään ei voi laittaa pilku hiljaa rahatilanteen ja oman ajan mukaan, vaan kaiken on oltava kerralla valmista ja näyttävää. Lisäksi messuvieraat naarmuttavat seiniä ja uusia rappusia. Juuri valmiiksi saadut maaliseinät ovat täynnä mustia rantuja ihmisten kengistä, varsinkin porrasaukoissa.
Silti, kaunista ja valmista oli ilo katsella. Alue oli viihtyisä ja tiet, kivetykset, istutukset ja leikkipuistot kaikki valmiina asukkaille. Eri se on meille, joilla alue valmistuu pikkuhiljaa rakentajien eri tahdin mukaan. Kuntakaan ei kiirehdi tietöitä ja istutuksia yhtä valmiiksi kuin messualueella. Hät hätää katuvalot saadaan. Messualuerakentamisella on näin varmasti myös omat plussansa. Alueen hiljetessä messujen jälkeen, alueen oma väki saa jäädä nauttimaan kaikesta kauniista ja hyvin tehdystä.
Jostain syystä odotin asuntomessuilta vain kaunista peruskauraa ja sisustuslehtiasiaa. Trendejä ja saman henkisyyttä talosta toiseen. Arvelin Helena Karihtalan ehkä innovoivan rohkeimmin, mutta mustikan sinisistä keittiökalusteista ja muista saman sävyisistä yksityiskohdista huolimatta löysinkin messuilta muita, aivan toisenlaisia kiinnostuksen kohteita. Näitä olivat messuille hiipineet seinä- ja kattoratkaisut. Betonilattiat ja seinärappaukset ovat olleet messuilla jo useampana vuotena, mutta nyt silmään pisti ihan hauskoja seinä- ja kattoratkaisuja.
Tänä vuonna katoissa oli käytetty rohkeasti mm. lastulevyä ja mitalistettua- / raakaponttilautaa. Katoista ja seiniltä löytyi myös akustiikkalevyin toteutettuja ratkaisuja.
Seinistä löytyi minulle uutta kuitupintaa ja vähän uudempaa panelointityyliä perinteisempien sijaan:
Saunapaneeli voi olla myös valkoista ja uritettua:
Kauniisti tehty tehosteseinä:
Erikoiseen, mutta ehkäpä toimivaan paikkaan sijoitettua akustiikkapaneelia Majassa:
Puu/lankkuparketit eivät enää kuljekaan perinteisen suoraan:
Katoissa nähtiin myös sisäänrakennettuja valaistusratkaisuja ehkä aiempaa isommassa mittakaavassa. Viime vuonna messuilla oli toki upotettuja ratkaisuja sielläkin, mutta nyt ne olivat saaneet kokoa ja näköä. Nämä ratkaisut ovat vielä ihan ok, mutta messuilla nähtyt upotetut led-nauha viirut olivat aika karmeita ja aiheuttivat päänsäärkyä terävällä valollaan. Ne olivat meidän joukkion yksimielisen mielipiteen mukaan erittäin huonoja Led-toteutuksia.
Tekstiileissä löytyi vähän uutta ja hauskaa sielläkin. Lisäksi tekstiileissä nähtiin tuttua ja turvallista, mutta toki kaunista.
Messuilla ihmetyttäneet ratkaisut olivat suihkutilat, joissa suihkut oli asennettu hirsiseinää, tai puuseinää vasten. Itse 80-luvun alun talossa lapsuuteni asuneena minulla on vahavasti sellainen käsitys, että puu tulee tummumaan eikä se ole oikea ratkaisu tilassa, jossa seinä on suorassa kosketuksessa veteen.
Oma suosikkini messuilta löytyi pihalta. Ihana mansikkaistutus perinteisen viheriön tai pensasistutuksen sijaan. Toimii!
Ja oma talosuosikkini oli jokseenkin arvattavasti menevän iloisesti sisustettu Decotalo:
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.