Juuri kun talvi tuntui looooputtoman pitkältä, päätti kesä yllättää loistokkaalla esiintulollaan. Lumipenkat hävisivät silmän räpäyksessä, valkovuokot täyttivät Sipoon metsät, hiirenkorvat ilmestyivät kuin varkain ja naapurit aloittivat grillikautensa. Alueen lapset vaihtoivat toppahousut kesävaatteisiin ja kiikkuivat tyhjän tontin isolle kalliolle julistamaan elämänsä kesää. Yks kaks rakenteilla oleva raksa-alue keskeneräisine taloine ei olekaan tylsä paikka notkua vanhempien puuhatessa raksahommia, vaan paikka, jossa lapset viihtyvät vaikka aamusta iltaan yhdessä pikkuystäviensä kanssa.

Natiaiset pyöräilevät, juoksevat metsissä, etsivät aarteita ja ideoivat rakennusmateriaaleista majoja, askarteluja ja muuta hauskaa. Jäätelöt maistuvat valmiiden kotien terasseilla. Toisella pihalla pääsee jo hiekkalaatikkoleikkeihin ja kolmannella voi pomppia trampoliinilla. Ja sitten taas mennään pitkin metsiä, suut korvissa isolla porukalla. On Emmaa, Väinöä, Helmiä, Hildaa, Huugoa ja pikku-Hannesta. On Kasimiria, Niklasta, Joakimia, Luminiaa, Wilmaa, Bettyä, Isakia ja Claudiaa. Myös Emiliaa ja Katariinaa. Välillä jutuutetaan Vilppua ja Venniä sekä rapsutetaan villakoira Lexiä. Välillä vierailevia tähtiä tulee jo etäänpääkin naurun ja ilonpidon raikuessa pitkin pitäjiä.

Myös toki emännät ja isännät nauttivat alueensa yhteishengestä. On kivaa jakaa rakentajan arkea yhdessä mukavan naapuruston kanssa. Siinä jaetaan niin rakentajien aatokset, puutarhavinkit, lasten jutut, lainaillaan mööpleietä sekä putken pätkiä ja parannellaan maailmaa ilta-auringossa.

Rakennustyömaat ovat muuten aikamoisia aarreaittoja pienille ja kekseliäille puuhastelijoille.  Vai mitäs tuumaatte näistä lasten tekemistä kaulakoruista? Raaka-aineina sidelankaa, muttereita, prikkoja, uretaania, sähköjohtoja ja tontin laidasta kerättyjä kukia ja lehtiä.

 

 

Myös äiti koki oman luovuuden puuskansa; Äitienpäivänä saatu ruusu kaipasi istutuspaikkaa. Niinpä haimme muutaman multasäkin ja lapion, ja kaivoimme ruusun pihakivien tyveen vaikkei piha ole vielä oikeaa multakerrosta saanutkaan. Jospa ruusu intoutuisi kasvamaan, ja voisin vielä vanhanakin muistella, kuinka talon ensimmäinen ätienpäiväruusu aikanaan istutettiin.