Asunto & Kiinteistö Omakoti Itä-Uusimaa lehdessä numero 2/2013 oli erinomainen artikkeli taimien istutuksesta. Tekstin on kirjoittanut Pauli Seppälä ja siinä haastatellaan lehtori Maarit Haapamäkeä Ammattiopisto Livian Maaseutuopistosta.

Tässäpä tärkeimpiä poimintoja artikkelista:

Suuria puita, kuten tammea ja vaahteraa ei suositella istutettavaksi kuutta metriä lähemmäksi seinää. Pienempien puiden kanssa etäisyys on hyvä olla vähintään kolme metriä. Puiden juuristo kasvaa usein yhtä laajalle kuin puun latvuskin, ja puut kuten paju, jalava ja koivu tukkivat juurillaan helposti viemäreitä.

Sopiva taimi on laadukas kotimainen. Ei alennusmyyntien halvin eikä ulkomailta tuotu. Hyvä taimi kestää juuri meidän olosuhteissamme. Taimea valitessa on katsottava, että sekä runko että kuori ovat ehyitä, oksat kasvavat tasaisesti eri suuntiin ja myös juuristo on hyvin mukana multapaakussa /taimiastiassa. Jos taimessa on oksakiehkura eli samasta kohtaa lähtee paljon oksia, tai jos oksat ovat pitkiä piiskoja, taimesta ei välttämättä kehity hyvää puuta.

Ruukkuun laitettuja astiataimia voi istuttaa läpi kesän. Säkkikankaaseen pakattu paakkutaimi taas pitäisi istuttaa mieluiten lepotilassa: joko keväällä ennen kuin silmut lähtevät puhkeamaan tai syksyllä, kun lehdet alkavat tippua.

Astiaomenapuun juuret kasvavat usein ympäri astian reunoja. Tällaiset juuret tulee avata ja suoristaa varovasti. Jos taimi istutetaan sellaisenaan, juuret alkavat kiertää ympyrää maassakin ja lopputuloksena puu kuristaa itse itsensä.

Istuta taimi siten, että juurenniska tulee maapinnan tasoon. Taimea ei tule istuttaa liian syvälle. Istutusalueen on hyvä olla noin metrin levyinen, jossa kasvualustana hyvää multaa eikä esimerkiksi kovaa savimaata, joka pysäyttää juuret.

Istutuksen jälkeen puu tuetaan kepeillä. Tukikeppien tarkoitus on pitää paakku paikallaan niin, että pienet hiusjuuret eivät katkeile, kun puu heiluu tuulessa. Kepeillä tuetaan näin ensisijaisesti juurta, ei puun latvaa. Tukikepit saavat olla paikoillaan pari vuotta, mutta on varmistettava, etteivät kiinnitteet kurista puuta sen kasvaessa.

Puulla on suomalaiset juomatavat. Suomalainen laatutaimi ei tykkää siemailla sievästi joka ilta, vaan juo mielummin saavillisen viikonloppuisin. Jos puuta kastellaan liian usein, juuret lähtevät etsimään kosteutta pinnasta. Kun kastellaan harvoin, kosteus imeytyy maahan  ja juuret etsivät vettä maan sisältä eivätkä pinnasta.

Takavuosina kaikille puille tehtiin niin sanottu istutusleikkaus, mutta nykyisin heikot oksat on postettu jo taimistolla. Koristepuista toki leikataan kilpalatvoja sekä väärään suuntaan kasvavia ja hankaavia oksia jatkossakin. Koristepuiden on kuitenkin annettava juurtua kunnolla ennen niiden leikkaamista.

 

("Älä istuta päin mäntyä" Asunto & Kiinteistö Omakoti Itä-Uusimaa numero 2/2013,)