Muuton jälkeinen uuvahdus on ollut aistittavissa siinä, että ihan tarkkoihin puunauksiin ei ole ollut aikaa eikä energiaa. Maalinpoistoaine on löytänyt kaupasta kotiin saakka, mutta puunaushommiin saakka en ole jaksanut innostua. Tv-huoneen kaakeleissa kun on muutama poistamista odottava maaliroiske. Vierasvaatekaapit ovat ottamatta käyttöön, vaikka teknisesti odottavat vain ovien ja hyllyjen pesua. Pari vaivaista ikkunaa olisi vielä pesemättä, mutta ajatus niiden pesusta laiskottaa. Kylppäreiden lattioita ja seinäkaakeleita pitäisi niitäkin pestä tarkemmin, sillä rakennusajalta lähtöisin oleva pintalika ei lähde heti kerralla sekään.  

Myös osa reklamaatioista on edeleen puolitiessä, ja seuraavaksi tehtävänä olisikin tarttua niiden saattamiseen päiväjärjestykseen. Ulko-ovi on edelleen vaihtamatta, samoin kalusteliikkeen kanssa vaihtoon sovitut kalusteovet. Saunan lasiovi saatiin vaihdettua viime viikolla. Ovi oli liian väljä, ja raot enteilivät lämmönkarkailua saunatilasta vaikkei sitä kyllä juuri huomannut. Oven oli kuitenkin määrä olla mielestämme tiiviimpi ja sellainen meille myös toimitettiin. 

 

066-normal.jpg

 

TV-tilan sohvatoimitus tuntuu viivästyvän yllättävän pitkään. Habitare-messuilla tekemästäni tilauksesta alkaa olla aikaa, mutta sohvaa ei ole tiedusteluistani huolimatta kuulunut. Tällä hetkellä sohvan virkaa toimittaa Ikean valkoinen Hemnes-sänky. Kätevä toki vieraiden majoittamiseksi, mutta ei mikään tv-katsojan unelma.  

Saimme appivanhemmilta muuten kauniin tuparilahjan, mummin itsensä kutoman upean maton, joka painaa muuten noin 7kg raskaan kuteensa vuoksi. Myös rakkaalta ystävältä saatu lyhty lämmittää mieltä. 

 

062-normal.jpg

 

063-normal.jpg

 

067-normal.jpg

Lähestyvä talvi on saanut tajuamaan, että myös polttopuut tahtovat olla hujan hajan itkin pihamaata, ja osa liian pitkiä sisään kannettavaksi. Meidän tulisikin pilkkoa poltettavaksi menevät laudanpätkät pikinmiten, ja kantaa ne autokatokseen kuivumaan. Sanomattakin nimittäin selvää, että ne ovat päässeet kastumaan ulkona suojatta lojuessa. Vähän harmittaa tämä aikaansaamattomuus, mutta toisaalta rakennusaika on ollut sen verran mehut vievää hommaa, että tässä vaiheessa pienetkin ponnistelut tuntuvat isoilta. Haluttaa vaan olla ja lonnia. Jos lapsiperheessä juuri sillekään on sijaa :) 

Viilentyneet syysillat ovat suoneet mahdollisuuden takan testaamiselle. Olemmekin tosi tyytyväisiä valitsemaamme Tulikiven Nammiin. Sen olemus on jyhkeä, takka varaa hyvin lämpöä ja takan tummanharmaa lohkomainen kaakelipinta on todella kaunis. Arelenkin, että vaalea takka olisi ollut meille pliisu luonteikkaan Nammin istuessa kotiimme kuin nenä päähän. Läpitakan luukut suovat myös takkatulen tunnelmaa niin ruokailutilaan kuin olohuoneeseenkin. Monissa kodeissa liesituulettimen yhtäaikainen käyttö takan kanssa on mahdotonta, mutta meillä toimii niin liesituulettimen kuin takankin oma veto yhtäaikaisesti ilman ongelmia. 

Kodin onnistuneimpina ratkaisuina pidän keittiö-ruokailutilaa, joka suo istumapaikkoja 12 hengelle ison ruokapöydän ja saarekkeen myötä. Työtasoa ja säilytystilaa on paljon, mutta samalla tila on viihtyisä ja kutsuva. Ruokailutilan isot ikkunat tuovat tilaan runsaasti luonnonvaloa ja avaa kauniin näkymän metsään. Kodin makuuhuoneet tuntuvat niin ikään onnistuneilta ratkaisuilta. Ne ovat riittävän kokoisia, ja kalustamisen kannalta myös järkevän mallisia. Omaan päämakuuhuoneeseemme olemme erityisen tyytyväisiä, sillä se on kokonaisuutena valoisa, avara, käytännöllinen ja viihtyisä.

Sisääntulo aula on mukavan avara ja näkymä kotiin sykähdyttää heti ovelta astuttaessa. Lenkiltä palatessa talon jo ulos päin nähtävä avaruus, sekä tilojen valaistus näyttävät kutsuvalta illan pimeydessä. Isojen vaatekaappien sijainti sisäänkäynistä oikealla, oman käytävän varrella tuntuu toimivalta ratkaisulta. Sisäänkäynnin kohdalla sisäänastujaa tervehtii koti eivätkä kaappirivistöt. Silti kaappirivistöt ovat helposti käden ulottuvilla. 

Tv-huone on hieman hankala suorakaiteisuutensa vuoksi, ja nyt kälkikäteen pohdittaessa hieman neliömäisempi muoto olisi ollut ehkä toimivampi kalustamisen kannalta. Olohuoneessa on teknisesti vielä paljon hukkatilaa ottaen huomioon kuinka valtavasti siinä on niin lattia-alaa kuin korkeaa tilaa. Myös akustiikka haastaa. Tätä tosin korkeiden tilojen ihmisinä osasimmekin odottaa ja olemme tutustuneet eri akustiikkapanelivaihtoehtoihin. Niistä minua tällä hetkellä houkuttaa Softenin vaihtoehdot. Arvelen kuitenkin, että tilankäyttö kehittyy sisustuksen myötä. Nyt tilassa vallitsee vielä ripaus askeettisuutta isojen pintojen ollessa vielä kovin paljaita. Pelaamme usein pelejä ja katselemme takkatulta divaaneilla köllötellen, mutta tila vaatii vielä luokseen kutsuvaa meininkiä. Kuten vaikkapa alkajaisiksi Woodnotesin säkkituolin ja lehtikorin. Harmaan eri sävyt sopinevat meille.

 

098-normal.jpg

 

Kodin sijoittelu tontilla on muuten onnistunut sekin. Tästä kiitos talon suunnitelleelle arkkitehdille ja hänen näkemyksilleen kodin sijainnista tontilla. Talo ei ole liian lähellä tietä, mutta silti taakse jää reilu takapiha. Talo seisoo itse asiassa tontin pohjoiskulmassa, jolloin valoisimmat tontin osat ovat hyvin tarjolla hyötykäyttöön, leikkialueiksi, terasseiksi ja istutusalueiksi. Myöskään naapuritalot eivät ole kovin iholla. 

Kokonaisuutena koti tuntuu käytännölliseltä ja kyllä kauniilta. Toki jotkut pienet keskeneräisyydet ja pesemättömyydet vähän kaihertaa, mutta niitä täytyy saatella loppuun nyt sitten pienin askelin. Itselle armollisin askelin ilman, että ottaa niistä suurempaa ressiä. Kyllähän tämä jo nyt, on meille tärkeä koti.